Uutiset

Thumbnail Suomen Rauhanturvaajaliiton syysliittokokous pidettiin tänä vuonna Kuusamon Rukalla 20. - 22.10.2017. Varsinainen kokouspäivä oli lauantaina...

Thumbnail Kurssin päättäjäiset Afganistanissa. Tarja Raappana edessä keskellä.   Suomen Rauhanturvaajaliiton hallitus on valinnut vuoden 2017 rauhanturvaajaksi...

Lue lisää:Uutiset  

Lehdistömateriaali

Rauhanturvaajat kokoontuvat Jyväskylässä

Suomen Rauhanturvaajaliiton kevätliittokokous pidetään Jyväskylässä Rantasipi Hotelli Laajavuoressa lauantaina 16.5.2015. Ohjelma alkaa lipun nostolla klo 12.00. Varsinainen liittokokous alkaa klo 13.00. Päivä päättyy klo 18.00 alkavaan iltajuhlaan, missä juhlapuheen pitää Ilmavoimien esikuntapäällikkö, prikaatikenraali Petri Tolla.

Maaliskuussa puolustusministeriö julkaisi kriisinhallinnan veteraaniohjelman jatkotavoitteet vuosille 2016-19. Tavoitteisiin sisältyy muun muassa kehitettävä veteraanistatus kansainvälisissä operaatioissa palvelleille. Veteraanistatukselle on tarkoitus kehittää konkreettista sisältöä lähivuosina. Rauhanturvaajaliitto pitää kaikkein tärkeimpänä tapaturmalain uudistamista.

Valmisteilla on erillinen tapaturmalaki kriisinhallinnassa palveleville. Ensi vuonna voimaan tulevan lain odotetaan ymmärtävän paremmin kriisialueiden vaarallisia ja vaikeita palvelusolosuhteita. Rauhanturvaajaliitto pitää positiivisena viime aikoina tapahtunutta kehitystä kriisinhallintaveteraanien jälkihoidossa, mutta työ jatkuu. Kokonaistavoitteena on viranomaisten ja vapaaehtoistoimijoiden tukiverkosto, joka tukee rauhanturvaajia ja heidän läheisiään palvelukseen valmistautuessa, palveluksen aikana sekä erityisesti palveluksen jälkeen.

Rauhanturvaajaliiton vastuulla on vertaistukijärjestelmä, jota ylläpidetään Puolustusvoimien tuella ja kehitetään Raha-automaattiyhdistyksen rahoituksella.

– On sekä yhteiskunnan että yksilön etu, että palveluksen aikana fyysisesti tai henkisesti kovia kokenut rauhanturvaaja kuntoutuu työkuntoiseksi ja normaaliin elämään kykeneväksi, sanoo Suomen Rauhanturvaajaliiton puheenjohtaja Paavo Kiljunen.

Liitto korostaa, että rauhanturvatehtävissä palvelevat reserviläiset ja puolustusvoimien kantahenkilökuntaan kuuluvat saavat operaatioissa arvokasta sotilaallista kokemusta, josta on hyötyä myös kansallisessa puolustuksessa. Operaatioista kotiin palaavat sotilaat ovat siten entistä osaavampia isänmaan puolustajia. Suomen on myös jatkossa kannettava kriisinhallinnassa oma vastuunsa kansainvälisen yhteisön jäsenenä.

Suomen Rauhanturvaajaliitto on suomalaisten rauhanturvaajien veteraani- ja maanpuolustusjärjestö, jolla on 31 jäsenyhdistyksessä noin 6 500 henkilöjäsentä. Liitto on jäsenenä Maailman Veteraanijärjestössä (World Veterans Federation) ja se on Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) perustajajäsen.

Lisätiedot:

Paavo Kiljunen
Puheenjohtaja
puh. 044 556 0277

 

Tatu Laaksonen on vuoden rauhanturvaaja

Suomen Rauhanturvaajaliitto on valinnut Tatu Laaksosen, 40, vuoden rauhanturvaajaksi. Laaksosen ensimmäinen komennus suuntautui Libanoniin, jossa hän toimi aseman päällikkönä vuosina 1997– 1998.

Rauhanturvaajaliitto kiittelee Laaksosen ammattitaitoa, yhteistyökykyä ja ystävällisyyttä myös erittäin vaikeissa olosuhteissa.

Ensimmäisen Libanonin komennuksen jälkeen Laaksonen on palannut maahan kahdesti, vuosina 2005–2006 ja 2012–2013. Viimeksi hän on toiminut talousryhmän johtajana kriisialueella.

Libanonin lisäksi Laaksonen on turvannut rauhaa Afganistanissa vuosina 2004–2005 sekä Kosovossa 2009–2010.

Rauhanturvaajaliitto: Rauhanturvaajien jälkihoito kuntoon

Suomen Rauhanturvaajaliitto pitää välttämättömänä, että Suomi pitää huolen kriisinhallintaoperaatioissa fyysisesti tai henkisesti vammautuneista entisistä rauhanturvaajista. Vammautuneiden määrä on onneksi suhteellisen pieni, joten kustannuksiin asia ei voi kaatua.

Jälkihoidossa onkin viime aikoina otettu positiivisia askelia. Viikko sitten puolustusministeriö julkisti kriisinhallintaveteraaniohjelman. Rauhanturvaajaliitto pitää ohjelmaa oikeansuuntaisena ja osoituksena viranomaisten aidosta halusta kantaa vastuunsa. Valtiokonttori nimesi viime vuoden lopulla neljä kuntoutuslaitosta, joissa voidaan kuntouttaa vammautuneita rauhanturvaajia. Kuntoutusta on jo kokeiltu yhdessä laitoksessa. Korvauskäytäntöjä on pyritty selkeyttämään. Toimintaa ohjaavan lainsäädännön muutostarpeet on tiedostettu.

Rauhanturvaajaliitto on aloittanut maaliskuussa Raha-automaattiyhdistyksen rahoittaman rauhanturvaajien vertaistukiprojektin. Projektilla on tarkoitus kehittää koko maan kattava matalan kynnyksen järjestelmä, johon tukea tarvitsevan on helppo ottaa yhteyttä. Vertaistukijärjestelmä täydentää yhteiskunnan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Järjestelmä on myös rauhanturvaajien läheisten käytössä.

Rauhanturvaajaliitto on tyytyväinen siihen, että entisten rauhanturvaajien tukitarpeet on vähitellen tiedostettu. Nyt täytyy hyvät päätökset vain jalkauttaa konkreettisiksi käytännöiksi. On kohtuullista, että isänmaalle oman panoksensa antanut ja operaatiossa kovia kokenut rauhanturvaaja voi luottaa siihen, että hänestä pidetään huolta myös palveluksen jälkeen. Näihin päiviin asti henkisesti tai fyysisesti vammautunut kriisinhallintasotilas on joutunut usein yksin kamppailemaan oikeuksiensa puolesta.

– On koko yhteiskunnan etu, että palveluksen aikana fyysisesti tai henkisesti kovia kokenut rauhanturvaaja kuntoutuu työkuntoiseksi ja normaaliin elämään kykeneväksi, sanoo Suomen Rauhanturvaajaliiton puheenjohtaja Paavo Kiljunen.

Suomen Rauhanturvaajaliitto kokoontui kevätliittokokoukseensa Sastamalaan lauantaina 25.5.

Lisätiedot: puheenjohtaja Paavo Kiljunen puh. 044 556 0277

Nobel -muistoristi

Uutiset

Thumbnail Suomen Rauhanturvaajaliiton syysliittokokous pidettiin tänä vuonna Kuusamon Rukalla 20. - 22.10.2017. Varsinainen kokouspäivä oli lauantaina...

Thumbnail Kurssin päättäjäiset Afganistanissa. Tarja Raappana edessä keskellä.   Suomen Rauhanturvaajaliiton hallitus on valinnut vuoden 2017 rauhanturvaajaksi...

Lue lisää:Uutiset  

nuku2017

Suomen Rauhanturvaajaliitto ry     Sivustokartta
Ylläpito