50-vuotispäiviään kuluvana vuonna 2018 juhliva Suomen Rauhanturvaajaliitto muistuttaa, että suomalainen rauhanturvaaja edustaa maailmalla Suomen virallista ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, jolloin tuki ja arvostus rauhanturvaajalle ja hänen läheisilleen niin sotilaallisissa kuin siviilikriisinhallinnan tehtävissä pitää olla kunnossa ennen operaatiota, sen aikana ja jälkeen. Tällä hetkellä Suomen virallisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan toimeenpanijoita palvelee kansainvälisen kriisinhallinnan tehtävissä noin 600 henkilöä. Sotilaallisen kriisinhallinnan tehtävissä liki 500, siviilikriisinhallinnan tehtävissä reilut 100 henkilöä.

Nykyaikaiset kriisinhallintaoperaatiot ovat muuttuneet. Aiemmin suuria joukkokokonaisuuksia vaatineista operaatioista ollaan yhä enenevissä määrin siirtymässä pienempiin ja erityisosaamista vaativiin operaatioihin. Taustalla on muun muassa se, että sotia ei enää käydä pelkästään valtioiden välillä, vaan valtiorajojen sisällä.

Rauhanturvaajaliitto toteaa, että Suomea voi edelleen pitää hyvin perustein rauhanturvaamisen suurvaltana. Väkilukuun suhteutettuna osallistujamäärä on edelleen maailman kärkiluokkaa. Lisäksi Suomi on asettanut operaatioihin muun muassa raivaamisen erikoisosaston, suojelun erikoisosaston ja alustarkastusosaston. YK:n puitteissa Suomi on osallistunut järjestön koulutusoppaiden kirjoittamiseen ja saanut ensimmäisenä maailmassa sertifikaatin järjestämilleen YK:n kursseille. Näitä kursseja ovat muun muassa siviileiden suojelu ja YK:n asiantuntijakurssit. Sertifikaatti on osoitus siitä, että kurssit täyttävät kaikki YK:n vaatimukset. Myös siviilikriisinhallinnan koulutuksen sertifiointityö on aloitettu syksyllä 2018. Naton puitteissa Suomi vastaa Naton ja kumppanuusmaiden kriisinhallintakoulutuksen koordinoinnista. Pohjoismaisessa viitekehyksessä on tuettu Itä-Afrikan rauhanturvakoulutusta, jota on toteutettu siviilien ja sotilaiden yhteistyönä.

Siviilikriisinhallinta on esimerkiksi oikeusvaltion, turvallisuussektorin ja hyvän hallinnon rakentamista ja tukemista, jonka tavoitteena on yhteiskunnan kehittäminen ja uusien konfliktien ehkäiseminen. Siviilikriisinhallinnassa kehitys on viime vuosina ollut kohti laajempaa osallistumista. Suomi kuuluu EU:ssa edelleen kärkimaiden joukkoon määrässä mitattuna. Siviilikriisinhallinnassa naisten osuutta asiantuntijoista on pyritty aktiivisesti kasvattamaan ja viime vuosina naisten osuus suomalaisista kriisinhallinnan asiantuntijoista on ollut keskimäärin hieman alle 40 %. Suomalaiset naisasiantuntijat ovat myös toimineet operaatioiden johtotehtävissä esimerkiksi Afganistanissa ja Nigerissä. Suomalaiset rauhanturvaajat ovat olleet arvostettuja erilaisissa koulutustehtävissä niin YK:n, EU:n kuin Natonkin johtamissa operaatioissa. Suomen kokonaisvaltaisen kriisinhallinnan lähestymistapa on myös saanut tunnustusta maailmanlaajuisesti sen poikkeuksellisuudesta. Suomi on vastannut YK:n pääsihteerin vaatimuksiin naisrauhanturvaajien määrän lisäämisestä toteuttamalla vuosittain asiantuntijakursseja, joissa vähintään puolet opiskelijoista on ollut naissotilaita eri puolilta maailmaa. Tämä koulutus sai erityismaininnan YK:n tasa-arvoneuvonantajalta. Suomi toimii myös Naton ja kumppanuusmaiden joukkojen suorituskyvyn arviointiprosessiin liittyen erityisosaajana. EU:n osalta Suomi toteuttaa Euroopan turvallisuus- ja puolustusyliopiston kautta osallistumista valtioiden turvallisuusjärjestelmien (Security Sector Reform, SSR) ja kokonaisvaltaisen kriisinhallinnan lähestymistavan (Integrated Approach, IA) kokonaisuuksiin.

Kokonaisvaltaisesta kriisinhallinnasta voidaan tehdä vientituote

Suomalaisten korkea osaamisen taso, tasapuolinen sekä neutraali asenne ovat tehneet Suomesta halutun kumppanin kriisipesäkkeissä eri puolin maailmaa.

  • Emme ehkä aina kansakuntana ymmärrä, miten paljon osaamis- ja koulutuspohjallamme, rauhallisella ja puolueettomalla tavallamme toimia sekä käytännönläheisellä yhteistyökyvyllämme on annettavaa maailmanlaajuiseen rauhanturvaamiseen ja konfliktienratkaisuun. Suomalainen malli kokonaisvaltaisesta kriisinhallinnasta olisi jalostettavissa kansainväliseksi vientituotteeksi. Tämä sisältää niin sotilaallisen, siviilikriisihallinnan kuin esimerkiksi humanitaarisen avun ja kehitysyhteistyön, eli toisin sanoen eri viranomaisten, kansalais- ja muiden järjestöjen, liike-elämän ja diplomaattisten ponnisteluiden kokonaisuuden, toteaa kesällä Syyrian ja Israelin aseleposopimusta valvovan YK:n UNDOF-operaation apulaiskomentajan tehtävästä Suomeen palannut prikaatikenraali (evp.) ja liiton puheenjohtaja Mauri Koskela

Rauhanturvaajaliitto korostaa, että mikäli Suomi haluaa pysyä jatkossakin rauhanturvaamisen suurmaana, tulisi sen ylläpitää vähintään nykyinen taso, mieluiten lisätä rauhanturvaajien ja siviilikriisinhallinnan asiantuntijoiden määrää, hakea entistä pontevammin operaatioiden korkean tason johtotehtäviä sekä tiivistää kotimaista yhteistyötä eri kriisinhallinnan toimijoiden kesken kokonaisvaltaisen kriisinhallintamallin viemiseksi maailmalle. Tämä edellyttää toiminnan riittävää resursointia.

Liitto muistuttaa myös vertaistukipalvelustaan, johon kaikki kriisinhallintatehtävissä palvelleet, loukkaantuneet, traumatisoituneet tai traumaattisia tilanteita kohdanneet rauhanturvaajat sekä heidän läheisensä ovat tervetulleita, kuuluivat he liittoon tai eivät. Vertaistukea vastaanottavien kriisinhallintaveteraanien määrä on kasvamassa.

Rauhanturvaajaliiton ansioristi on tänä vuonna myönnetty tasavallan presidentti Sauli Niinistölle. Rauhanturvaajaliitto pitää viikonvaihteessa liittokokouksen Helsingissä. Myös 50-vuotta täyttävän Helsingin Rauhanturvaajat ry:n juhlatilaisuudessa 27.10. juhlapuheen pitää kunniajäsen, ministeri Elisabeth Rehn. Valtioneuvoston tervehdyksen tuo puolustusministeri Jussi Niinistö. Eduskunnan varapuhemies Mauri Pekkarinen isännöi 26.10. Helsingin Rauhanturvaajat ry:n vastaanoton liittokokoukseen osallistuvalle jäsenistölle.

Lisätiedot: puheenjohtaja, prikaatikenraali (evp.) Mauri Koskela, p. 050 575 6956.

Suomen Rauhanturvaajaliitto (SRTL) on sotilaalliseen ja siviilikriisinhallintaan osallistuneiden henkilöiden etujärjestö, joka pitää huolta henkilöstön ja heidän sidosryhmiensä hyvinvoinnista, vertaistuesta sekä etuisuuksista ennen operaatioita, operaatioiden aikana sekä niiden jälkeen. Rauhanturvaajaliitto osallistuu kokonaisturvallisuuden tukemiseen, tekee puoluepoliittisesti ja ideologisesti sitoutumatonta rauhantyötä sekä välittää sitä koskevaa luotettavaa tietoa. Lisäksi liitto pitää huolta sotiemme veteraaneista, heidän perinnöstään sekä edustaa maamme kaikkia veteraaneja Maailman Veteraanijärjestössä.

Rauhanturvaajaliitto 50 vuotta

nuku2017

Suomen Rauhanturvaajaliitto ry     Sivustokartta
Ylläpito