Uutiset

Falling Plates 2014 Vekaranjärvellä la 9.8.

Suomen Rauhanturvaajaliiton ampumamestaruuksista kilpaillaan lauantaina elokuun 9. päivä Karjalan Prikaatissa Kouvolan Vekaranjärvellä. Kilpailuiden järjestelyistä vastaa Kymenlaakson Rauhanturvaajat yhteistyössä Karjalan Prikaatin ja Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen kanssa. Kisat järjestetään nyt toista kertaa Vekaranjärvellä, jonne odotetaan saapuvan toista sataa ampujaa ympäri Suomea. Tapahtuman suojelijana toimii Karjalan Prikaatin komentaja.

Yksipäiväisen tapahtuman aamupäivällä ratkotaan henkilökohtaiset mestaruudet. Lajina on RK-ammunta 20 laukausta 150 metrin matkalta. Sarjoja on kaksi, yleinen ja yli 50-vuotiaat. Joukkuekilpailuun jokainen paikallinen yhdistys voi asettaa kaksi joukkuetta sarjaansa. Iltapäivällä on vuorossa Falling Plates -kilpailu.

Uudet FP-säännöt

Suomen Rauhanturvaajaliiton hallitus on hyväksynyt esityksen Falling Plates -kilpailun sääntöjen muuttamisesta siten, että kilpailujoukkueiden koko on kolme ampujaa nykyisen neljän sijasta. FP-joukkueitten mahdollista määrää sarjaa kohden on nostettu kolmeen nykyisen kahden sijasta. Suositeltava patruunamäärä on 8 per ampuja (nyk. 6) eli kokonaispatruunamäärä säilyy 24:nä.

Lisätietoja Falling Plates -2014  Tästä.

Falling Plates -kilpailun uudet säännöt Tästä

 

Kriisinhallintatehtävissä vammautuneiden kuntoutuksesta

Rauhanturvaaja-lehden numerossa 6/2013 kirjoitettiin rauhanturvaajien hoidon ja kuntoutuksen ”olevan levällään” ja että sairas- ja veljeskoteja on johdettu harhaan. Oikaisemme nyt kyseisessä kirjoituksessa esitettyjä näkemyksiä. Sotilastapaturmissa loukkaantuneiden tai palvelussairauksiin sairastuneiden hoito ja kuntoutus tapahtuu pääsääntöisesti aina hoitavien terveydenhuollon ammattilaisten suositusten ja lähetteiden mukaisesti. Valtiokonttori vakuutuslaitoksena puolestaan suorittaa vahingoittuneille tai suoraan hoitolaitoksille korvauksia annetusta hoidosta sekä mm. ansionmenetyksestä. Vuonna 2005 voimaan tulleen lakimuutoksen perusteella Valtiokonttori voi valita hoitolaitoksen, mutta tätä ohjausta on käytetty suhteellisen harvoin esim. hoidon nopeuden, asianmukaisuuden tai tarpeellisuuden varmistamiseksi, yhteisymmärryksessä vahingoittuneen itsensä kanssa. Sotilastapaturmalaissa ei säädetä oikeudesta kuntoutukseen kaavamaisesti haittaluokan mukaisesti, kuten aiemmassa sotilasvammalaissa (elinkorkoprosentin mukaisesti). Tällainen käytäntö ei olisi nykyään lääketieteellisesti perusteltavissakaan, vaan vahingoittuneet saavat avo- tai laitoskuntoutusta vammojensa vaatimusten mukaisesti terveydenhuollon hyviä hoito- ja kuntoutuskäytäntöjä noudattaen. Nykyaikainen lääkinnällinen kuntoutus on tavoitteellista työ- ja toimintakykyä parantavaa toimintaa ja se toteutetaan ensisijaisesti avokuntoutuksena painottuen ajallisesti aikaiseen toipumisvaiheeseen. Sotilastapaturmien korvauksiin niin ikään sisältyvän ammatillisen kuntoutuksen tarkoituksena on vastaavasti yleensä koulutuksen avulla parantaa vahingoittuneen ansaintamahdollisuuksia hyödyntäen hänen jäljellä olevaa toimintakykyään.

Osana pyrkimystä tukea sairas- ja veljeskoteja niiden muuttuvassa toimintaympäristössä Valtiokonttori pyysi toukokuussa 2012 halukkaita veljeskoteja ilmoittamaan kiinnostuksensa laitoskuntoutuspalvelujen tuottajana toimimisesta myös rauhanturvaajana vammautuneille, yllä mainittujen periaatteiden mukaisesti. Veljeskodeille toimitetuissa kyselyissä ja valituiksi tulleille annetussa informaatiossa tuotiin selvästi esille, että rauhanturvaajien laitoskuntoutuksesta ei ole muodostumassa sotiemme veteraanien tapaista kuntoutujien laajaa asiakaskuntaa, koska kyseessä ovat todennäköisesti ja toivottavasti vain yksittäiset vammautuneet rauhanturvaajat. Kuntoutuslaitoksia ei täten ole johdettu Valtiokonttorin toimesta harhaan.

Rauhanturvaajien hoito ja kuntoutus on edelleen järjestetty lainsäätäjän tarkoittamalla tavalla entistä laajempaa palveluntarjoajien joukkoa hyödyntäen.

Janne Leinonen, ylilääkäri, Valtiokonttori

Marja-Liisa Taipale, yksikönjohtaja, Valtiokonttori

Alakategoriat

  • Tiedotteet

    Kriisinhallintaveteraanitunnuksesta juhlava RINTAMERKKI

    Rauhanturva- ja kriisinhallintaoperaatioissa palvelleille myönnettiin v.2016 veteraanistatus, jonka yhteiseksi tunnustukseksi puolustusministeriö lähetti kaikille kriisinhallintaveteraanikortin. Korttiin on painettuna virallisesti käyttöön hyväksytty kriisinhallintaveteraanitunnus. Tunnuksen on suunnitellut Esko Hakulinen.

    Tunnuksen keskuskuviona on miekka, jonka terästä versoo oliivipuun oksa lehvineen ja marjoineen. Kuviota kehystää miekan ponteen kiinnittyvä laakerinlehväseppele. Miekka symboloi sotilaallista toimintaa ja siitä versova oliivinlehvä rauhaa. Laakerinlehväseppele kuvaa kunniaa ja edistystä.

    Suomen Rauhanturvaajaliitolla on yksinoikeus tunnukseen ja sen käyttöön.

    Liitto on nyt teettänyt kaikille yhteisestä kriisinhallintaveteraanitunnuksesta HOPEISEN RINTAMERKIN, jonka hankkimiseen on oikeutettu jokainen kriha-veteraanikortin haltija.

    RINTAMERKKI on aitoa 925/00 hopeaa ja sen halkaisija on 16 mm. Merkki toimitetaan yksittäispakattuna kiinnitettynä pahvikorttiin, jonka kuva-aihe on sama kuin veteraanikortissamme.

    Merkkiä myydään aluksi vain liiton jäsenyhdistysten kautta ja sen jäsenhinta on 25 euroa (ei-jäsenille 35 euroa). Myyntituotolla tuetaan liiton kriisinhallintaveteraani- ja vertaistukitoimintaa. Toimitukset yhdistyksille alkavat YK-päivän jälkeen.

    Yhteystiedot jäsenyhdistyksiin: www.rauhanturvaajaliitto.fi/jasenyhdistykset

    Teksti ja kuvat: Esko Hakulinen

     

Rauhanturvaajaliitto 50 vuotta

nuku2017

Suomen Rauhanturvaajaliitto ry     Sivustokartta
Ylläpito